Mokasiko media? – Anna luokkasi päättää!

Hyvä opettaja tai kouluvierailua suunnitteleva toimittaja, poimi tästä hauskat opetusmateriaalit elävöittämään tuntiasi!

Alla olevissa lyhyissä videoissa esitellään aitoja Julkisen sanan neuvostolle tehtyjä kanteluita. Niiden avulla oppilasryhmäsi voi itse pohtia journalismin etiikkaa. Materiaalit ovat monikäyttöisiä. Voit valita yhden videon oppituntisi osaksi tai muodostaa luokasta "Julkisen sanan neuvostoja", jotka kokoustavat pitempään.

Periaate on aina sama:

  1. Valitse sopiva video
  2. Anna oppilaiden pohtia ja päättää, mokasiko media
  3. Katsokaa, miten JSN asian ratkaisi

Jokaisen videon alta löytyy ladattava muistio, jonka alussa on kysymyksiä, joita voitte yhdessä pohtia sekä lyhyt tiivistelmä tapauksesta. Tiivistelmä on tarkoitettu oppilaille muistin virkistykseksi, kun he pohtivat ratkaisuja ryhmissä.

  • Jos sinulla on 10 minuuttia aikaa, näytä yksi video ja keskustele siitä luokan kanssa.
  • Jos sinulla on tunti aikaa, anna oppilaittesi muodostaa ryhmissä omia Julkisen sanan neuvostoja ja ratkaista tapauksia. Lopuksi voitte vertailla tulivatko ryhmät samaan tulokseen.
  • Jos sinulla on 3 tuntia aikaa, voit noudattaa seuraavaa tuntirunkoa: 
  • Tunti 1: Johdanto teemaan. Journalismin perusasiat haltuun Sanomalehtien Liiton Missä kulkevat median rajat?-videoiden avulla. 
  • Tunti 2: Mokasiko media? Kouluneuvoston kokous Mokasiko media ?-videoiden avulla.
  • Tunti 3: Syventymistä piilomainontaan Aikakausmedian Piiloleikki -materiaalin avulla.

Opettaja, lisämateriaalia löydät täältä.

Oppilas, lisämateriaalia löydät täältä.

Mokasiko media- videot on tuotettu Julkisen sanan neuvoston ja Yle Oppimisen yhteistyönä.  

HS ja nuorten sananvapaus?

Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa 17-vuotias poika kertoo haaveilleensa koko kasvot peittävästä zombie-tatuoinnista. Olisiko vanhemmilta pitänyt kysyä lupa pojan haastattelemiseen vai saiko alaikäinen itse päättää antaa haastattelun?

Pohdittavia kysymyksiä: Nuorten sananvapaus ja Helsingin Sanomat


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Helsingin Sanomat ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Perustelut:

JSN:n mielestä jutussa ei paljastettu arkaluonteisia tietoja nimellään esiintyneistä 17-vuotiaasta pojasta ja hänen tyttöystävästään. JSN katsoi, että 17-vuotiaalla on oikeus kertoa julkisesti omasta elämästään ja näkemyksistään, mikäli sitä ei voi pitää kohtuuttomana hänen tai hänen lähipiirinsä kannalta. Poika ja hänen tyttöystävänsä eivät JSN:n mielestä joutuneet jutussa kyseenalaiseen julkisuuteen. Juttu käsitteli ajankohtaista ilmiötä erilaisista näkökulmista.

Päätös syntyi äänestystuloksella 12–1.

Lue koko päätös (4980/SL/12) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Myöhemmin JSN on tarkentanut ohjeitaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa tekemällään periaatelausumalla. Sen mukaan yli 15-vuotiaalla on yleensä oikeus itse päättää esiintymisestään julkisuudessa.

YLEX ja lähdekritiikki?

YleX:n nettisivulla julkaistiin juttu otsikolla "Alle tonnilla yksisarvishoitajaksi – ilmoittautuminen on nyt käynnissä". Oliko kyseessä mainos ja pettikö lähdekritiikki?


Pohdittavia kysymyksiä: Yksisarvishoidot ja YleX


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Yle oli rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi sille huomautuksen.

Perustelut:

JSN:n mielestä juttu uskomushoitokoulutuksesta oli piilomainontaa. Siinä haastateltu yrittäjä sai kertoa yksityiskohtaisesti uskomushoidosta ja maksullisesta kurssistaan, johon hän haki osallistujia.

Jutun tekstiosuudessa oli kaksi linkkiä yrittäjän nettisivuille, ja niistä toinen vei suoraan ilmoittautumiseen. Jutun kuvitus oli otettu kurssin mainoksesta yrityksen nettisivuilta. Lisäksi jutun otsikko sisälsi kehotuksen hakea maksulliselle kurssille.

Vaikka toimitus muokkasi juttua, se jäi edelleen mainosmaiseksi.

Lue koko päätös (5717/YLE/15) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Länsiväylä ja klikkiotsikko?

Länsiväylä-lehdessä julkaistiin juttu otsikolla “Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”. Johtiko otsikko harhaan?


Pohdittavia kysymyksiä: Klikkiotsikko ja Länsiväylä


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Länsiväylä ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Perustelut:

JSN:n mielestä kyseessä oli niin sanottu klikkiotsikko, joka koetteli Journalistin ohjeiden rajoja. Vaikka otsikosta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan asioista, itse jutusta selvisi, että Paavo Väyrynen haki Viron e-kansalaisuutta ja halusi muuttaa Viron valtion nimeä eikä omaa nimeään.

JSN katsoi, että otsikon ei tarvitse olla täsmällinen ja yksiselitteinen, jos itse jutusta selviää, mistä on kysymys.

JSN totesi pitävänsä klikkiotsikoita arveluttavina, vaikka ne eivät välttämättä rikokaan Journalistin ohjeita. JSN:n tehtävä on puolustaa sananvapautta, ja klikkiotsikoiden kieltäminen voisi rajoittaa lehdistönvapautta. JSN ei esimerkiksi halua kieltää houkuttelevia tai humoristisia otsikoita.

Päätös syntyi äänestystuloksella 10–3.

Lue koko päätös (5986/SL/15) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Radio Suomipop ja ihmisarvo?

Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelman uutislähetyksissä kerrottiin Välimereltä pelastetuista pakolaisista. Uutisen taustalle lisättiin musiikkikappale. Loukkasiko radiojuontajien "huumori" ihmisarvoa?

Pohdittavia kysymyksiä: Huumori, ihmisarvo ja Radio Suomipop


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Radio Suomipop oli rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi sille vakavan huomautuksen. ”Vakava huomautus” on tavallista langettavaa päätöstä ankarampi huomautus. Neuvosto antaa niitä vain harvoin.

Perustelut:

Radio Suomipopin lähetyksessä loukattiin Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa. JSN piti ihmisarvon loukkaamista vakavana, harkittuna ja toistuvana.

Ihmisarvon loukkaaminen oli vakavaa, koska se tehtiin uutislähetyksessä, ja harkittua, koska Mikki Hiiri merihädässä -musiikki oli pitänyt erikseen lisätä uutiseen. Toistuvuudella viitattiin siihen, että kappaletta soitettiin ainakin kahdessa peräkkäisessä uutislähetyksessä, ja sama radio-ohjelma oli äskettäin saanut langettavan päätöksen vastaavanlaisesta ihmisarvon loukkaamisesta.

Lue koko päätös (6319/R/16) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Helsingin Sanomat ja uhrien suojelu?

Helsingin Sanomat julkaisi kuvan, jossa esiintyi kaksi Brysselin lentokentän pommi-iskussa keväällä 2016 haavoittunutta naista. Loukkasiko lehti kuvassa olevien uhrien yksityisyyttä?

Pohdittavia kysymyksiä: Terrorismin uhrit ja Helsingin Sanomat


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Helsingin Sanomat ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Perustelut:

JSN:n mielestä Brysselin terrori-iskuista kertovan uutiskuvan julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeisiin kuuluvaa vaatimusta noudattaa hienotunteisuutta. Kuva ei tavoitellut sensaatiota, vaan kertoi konkreettisesti terrorismin seurauksista. Brysselin terrori-iskut kohdistuivat tavallisiin ihmisiin, jotka valikoituivat uhreiksi sattumalta.

JSN:n mielestä lehti olisi kuitenkin voinut perustella kuvan julkaisemista lukijoilleen. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei silti rikkonut.

JSN ei käsitellyt kantelua yksityiselämän suojan (Journalistin ohjeiden kohta 27) perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei ollut mahdollista saada asianomistajien, eli kuvassa näkyvien uhrien, suostumusta.

Lue koko päätös (6157/SL/16) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Aku Ankka ja reilu mainos?

Aku Ankka -lehden sisällä julkaistiin liite, jossa mainostettiin paahtoleipää. Oliko kyseessä piilomainonta?


Pohdittavia kysymyksiä: Reilu mainos ja Aku Ankka


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Aku Ankka oli rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Perustelut:

JSN:n mielestä Aku Ankan keskellä julkaistu Reilu-leivän mainosliite oli piilomainontaa.

Kannessa oleva teksti ”ilmoitusliite” ei ollut riittävä kertomaan, että kyseessä oli mainosliite, eikä tavallinen Aku Ankka. Sanaa ”ilmoitusliite” ei toistettu kertaakaan kannen jälkeen. Kantta hallitsi Aku Ankan logo ja siinä käytettiin samoja tekstityyppejä kuin tavallisen Aku Ankan kannessa. Lehteen oli valikoitu Aku Ankan arkistosta leipää käsitteleviä sarjakuvia ja neuvosto piti arveluttavana sitä, että mainossisällöt olivat lehden toimituksen tekemiä.

JSN painotti, että lapsille suunnatussa mediassa piilomainonnan torjuminen on erityisen tärkeää. Sarjakuvalehden lukijoilla ei ole yhtä hyviä valmiuksia erottaa mainonta lehden tavanomaisesta sisällöstä kuin aikuisilla.

Lue koko päätös (5615/AL/14) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Radio Aalto ja piilomainonta?

Radio Aalto muutti nimensä yhden päivän ajaksi Radio Terraksi. Terra oli artisti Jenni Vartiaisen seuraavana päivänä julkaistavan levyn nimi. Sekoittuivatko mainonta ja journalismi?

Pohdittavia kysymyksiä: Radio Vartiainen ja Radio Aalto


Kerro mielipiteesi:

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Radio Aalto oli rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi sille huomautuksen.

Perustelut:

Kanavan nimen vaihtaminen Jenni Vartiaisen uuden levyn nimeksi ja useiden tuntien ohjelma-ajan omistaminen artistille olivat piilomainontaa.

JSN:n mukaan kanava ei tehnyt kuuntelijoille ohjelman aikana riittävän selväksi, että ohjelmakokonaisuus perustui kaupalliseen yhteistyöhön. JSN:n mukaan yleisön olisi pitänyt saada tietää, miksi nimenvaihdos oli tehty, miten se vaikutti journalistisiin ratkaisuihin, ja missä kulki kaupallisen ja journalistisen sisällön raja.

JSN totesi, että mediat saavat kokeilla uusia luovia ratkaisuja yhteistyökumppaneittensa kanssa, mutta niissä on tehtävä selvä ero journalistisen ja kaupallisen sisällön välille, ja tästä on kerrottava yleisölle selvästi.

Piilomainonta ei aina tarkoita, että rahaa liikkuu. JSN voi tulkita, että yhteistyö on piilomainontaa, vaikka siitä ei olisi maksettu rahaa. Tiedotusväline voi myös esimerkiksi huolimattomuuttaan tai kiireen vuoksi julkaista mainostajien tiedotteita tai muita sisältöjä niin, että ne näyttävät journalismilta.

Päätös syntyi äänestystuloksella 13–1.

Lue koko päätös (5327/R/13) Julkisen sanan neuvoston sivuilta.

Youtube ja piilomainonta?

Laeppavika-nimisellä Youtube-kanavalla julkaistiin video "Minun Kohtaloni". Siinä vloggaaja esitteli ja pelasi Destiny-peliä. Oliko se piilomainontaa?


Pohdittavia kysymyksiä: Vloggaus, mainonta ja Youtube


Kerro mielipiteesi:

Youtube ei ole suomalaisten medioiden tapaan Julkisen sanan neuvoston jäsen. Siksi vloggaajien sisältöihin liittyviä tapauksia ei käsitellä JSN:ssä.

JSN:ään kuuluvat mediat löydät tämän linkin takaa.